Suomi on vuonna 2026 lentopallomaailman keskipisteessä. Maamme isännöi lentopallon miesten EM-kisoja ensimmäistä kertaa historiassaan, ja turnaus lupaa olla yksi vuoden merkittävimmistä urheilutapahtumista Pohjoismaissa. Valtioneuvosto on myöntänyt 2,2 miljoonaa euroa avustusta Suomessa järjestettäville kansainvälisille suurtapahtumille vuosina 2026–2027, ja lentopallon miesten EM-kisat ovat tämän panostuksen ytimessä. Mutta mitä tämä historiallinen turnaus tarkoittaa suomalaiselle lentopallolle, ketkä ovat Suomen joukkueen avainpelaajat ja miten kotikisat vaikuttavat lajin tulevaisuuteen maassamme?
Tässä kattavassa oppaassa käymme läpi kaiken, mitä sinun täytyy tietää lentopallon EM-kisoista 2026: turnauksen formaatin, Suomen joukkueen kokoonpanon ja vahvuudet, päävalmentaja Olli Kunnarin vision, kotimaan Mestaruusliigan tilanteen sekä Suomen mahdollisuudet menestyä kotikisoissa. Artikkeli on päivitetty 25. maaliskuuta 2026 vastaamaan uusinta tietoa.
Lentopallon EM-kisat 2026: Turnauksen Tausta ja Merkitys Suomelle
CEV (Confédération Européenne de Volleyball) on valinnut Suomen yhdeksi lentopallon miesten EM-kisojen 2026 isäntämaista. Tämä on historiallinen hetki suomalaiselle lentopallolle, sillä Suomi ei ole koskaan aiemmin toiminut miesten arvokisojen pääjärjestäjänä. Päätös on tunnustus Suomen Lentopalloliiton (Suomen Lentopalloliitto ry) pitkäjänteiselle työlle lajin kehittämiseksi.
Lentopallon EM-kisat 2026 järjestetään syksyllä 2026, ja turnaus noudattaa CEV:n modernia formaattia, jossa kisoja pelataan useammassa isäntämaassa. Suomi toimii yhtenä pääjärjestäjistä, ja ottelut pelataan maan moderneissa areenoissa. Turnaukseen osallistuu 24 joukkuetta, jotka on jaettu kuuteen neljän joukkueen alkulohkoon.
Suomen kannalta kotikisat ovat valtava mahdollisuus. Kotiyleisön tuki, tuttu ympäristö ja matkustamisen minimointi antavat selkeän kilpailuedun. Vastaavia esimerkkejä kotikisojen voimasta nähtiin esimerkiksi Ranskan olympiavoitossa 2024 ja Puolan menestyksessä omissa EM-kisoissaan. Suomelle tämä on tilaisuus kirjoittaa lentopallohistoriaa.
Suomen Lentopallon Historiallinen Nousu 2024–2026
Suomen miesten lentopallomaajoukkue on elänyt viime vuosina todellista renessanssia. Joukkue voitti ensimmäisen CEV European Golden League -mestaruutensa vuonna 2025, mikä oli merkittävä virstanpylväs lajin historiassa Suomessa. Tämä menestys osoitti, että Suomi pystyy kilpailemaan Euroopan parhaiden joukkueiden kanssa tasavertaisesti.
Golden League -voitto ei tullut tyhjästä. Suomi on systemaattisesti kehittänyt juniorityötään, parantanut valmennusrakenteitaan ja investoinut pelaajien kansainväliseen kokemukseen. FIVB:n tukiohjelma on auttanut Suomea vahvistamaan teknisiä perustojaan, ja päävalmentaja Olli Kunnarin johdolla joukkue on löytänyt identiteettinsä.
Vuoden 2025 miesten MM-kisoissa Suomi yllätti monella tapaa. Joukkue voitti sensaatiomaisesti olympiavoittaja Ranskan viidessä erässä, mikä osoitti joukkueen mentaalisen vahvuuden ja kyvyn nousta suurissa otteluissa. Tämä voitto vahvisti uskon siihen, että Suomi voi menestyä myös kotikisoissa 2026.
Suomen Menestyksen Avainluvut 2024–2026
| Kausi / Turnaus | Sijoitus | Voitot | Tappiot | Merkittävin saavutus |
|---|---|---|---|---|
| CEV Golden League 2025 | 1. | 8 | 2 | Mestaruus – ensimmäinen koskaan |
| MM-kisat 2025 | Alkulohkosta jatkoon | 3 | 2 | Voitto Ranskasta 3–2 |
| CEV European League 2026 | Käynnissä | – | – | Osallistuminen vahvistettu |
| FIVB maailmanranking 2026 | Top 20 | – | – | Ranking nousussa |
Päävalmentaja Olli Kunnari: Pelaajasta Visionääriksi
Olli Kunnari (syntynyt 2. helmikuuta 1982) on Suomen miesten lentopallomaajoukkueen päävalmentaja ja yksi suomalaisen lentopallon merkittävimmistä hahmoista. Hänen matkansa pelaajasta valmentajaksi on tarina intohimosta, sitoutumisesta ja jatkuvasta kehittymisestä.
Kunnarin Pelaajauran Kohokohdat
196-senttinen yleispelaaja aloitti uransa Alahärmässä ja nousi nopeasti Suomen eliittitasolle. Hän voitti Suomen mestaruuden Pielaveden Sampon riveissä kaudella 2003–2004 ja palkittiin tuolloin sarjan parhaana pelaajana sekä All Stars -joukkueen jäseneksi. Kunnarin kansainvälinen ura vei hänet Ranskaan (Beauvais, AS Cannes), Kreikkaan ja Puolaan, joissa hän voitti useita cup-mestaruuksia ja liigamitaleja.
Pelaajana Kunnarin merkittävin saavutus maajoukkueessa oli neljäs sija vuoden 2007 EM-kisoissa – tulos, joka on edelleen yksi Suomen lentopallon historian parhaista. Tämä kokemus huipputason kilpailusta on antanut Kunnarille ainutlaatuisen näkökulman valmentamiseen.
Valmennusfilosofia ja Johtamistyyli
Kunnarin valmennusfilosofia perustuu pelaajien voimaannuttamiseen ja uskoon omiin kykyihin. Hän on korostanut toistuvasti, että Suomen joukkueen vahvuus löytyy yhtenäisyydestä ja siitä, että jokainen pelaaja uskoo joukkueen mahdollisuuksiin. FIVB:n haastattelussa Kunnari totesi, että joukkueen teknisten perusteiden vahvistaminen ja pelaajien itseluottamuksen kasvattaminen ovat olleet avainasemassa Suomen nousukaudella.
Kunnarin valmennustiimiin kuuluvat apuvalmentaja Matti Alatalo, fysiikkavalmentaja Marko Panu, joukkueenjohtaja Jarmo Korhonen ja skauttianalyytikko Kamil Sołoducha. Tämä monikulttuurinen ja moniosaava valmennustiimi yhdistää suomalaisen lentopallokulttuurin kansainväliseen osaamiseen.
Suomen Joukkueen Kokoonpano ja Avainpelaajat 2026
Suomen EM-kisajoukkueen lopullinen kokoonpano vahvistetaan lähempänä turnausta, mutta maajoukkueen runko on selkeästi hahmottunut viimeisten kausien aikana. Joukkue yhdistää kokemusta ja nuoruutta tavalla, joka tekee siitä erityisen vaarallisen vastustajan.
| Pelaaja | Ikä | Pelipaikka | Pituus (cm) | Hyökkäysulottuvuus (cm) | Seura |
|---|---|---|---|---|---|
| Eemi Tervaportti | 36 | Passari | 193 | 338 | Maajoukkue |
| Petteri Tyynismaa | 22 | Keskitorjuja | 203 | 360 | Maajoukkue |
| Severi Savonsalmi | 25 | Keskitorjuja | 208 | 340 | Maajoukkue |
| Joonas Jokela | 26 | Hakkuri | 201 | 335 | Maajoukkue |
| Samuli Kaislasalo | 30 | Hakkuri | 205 | 355 | Maajoukkue |
| Juho Kaunisto | 27 | Yleispelaaja | 206 | – | Maajoukkue |
| Nooa Marttila | 20 | Yleispelaaja | 192 | 340 | Maajoukkue |
| Fedor Ivanov | 24 | Passari | 193 | 340 | Maajoukkue |
| Niklas Breilin | 26 | Libero | 178 | – | Maajoukkue |
| Sebastián Pozo-Hernandez | 23 | Yleispelaaja | 193 | 350 | Maajoukkue |
Avainpelaajat Suurennuslasin Alla
Eemi Tervaportti on joukkueen kapteeni ja kokenein pelaaja 36 vuoden iällään. Passarina hän on joukkueen aivot kentällä, ja hänen kokemuksensa kansainvälisiltä kentiltä on korvaamatonta nuorelle joukkueelle. Tervaportti on pelannut maajoukkueessa yli vuosikymmenen, ja hänen johtajuutensa on avainasemassa EM-kisoissa.
Petteri Tyynismaa on 22-vuotias keskitorjuja, jonka fyysinen potentiaali on valtava. Hänen hyökkäysulottuvuutensa 360 cm on joukkueen korkein, ja 203 cm:n pituudella hän on merkittävä voima sekä hyökkäyksessä että torjunnassa. Tyynismaa edustaa Suomen lentopallon tulevaisuutta, ja EM-kisat tarjoavat hänelle mahdollisuuden nousta kansainväliseen tietoisuuteen.
Severi Savonsalmi on joukkueen pisin pelaaja 208 cm:n pituudellaan. Keskitorjujana hän hallitsee verkkoa ja tuo joukkueelle fyysistä ylivoimaa. Hänen torjuntakykynsä on Euroopan huipputasoa, ja kotiyleisön edessä hänestä voi tulla turnauksen yksi parhaista torjujista.
Samuli Kaislasalo on 30-vuotias hakkuri, jonka hyökkäysulottuvuus 355 cm ja 205 cm:n pituus tekevät hänestä erittäin vaikean torjuttavan. 98 kiloa painava Kaislasalo yhdistää voiman ja tekniikan tavalla, joka tuottaa pisteitä vaikeissakin tilanteissa.
Nooa Marttila on vasta 20-vuotias yleispelaaja, mutta hänellä on jo merkittävää kansainvälistä kokemusta. Marttila pelasi tärkeässä roolissa vuoden 2025 MM-kisoissa ja on osoittanut poikkeuksellista kypsyyttä ikäänsä nähden. Hänen kehityskaarensa on yksi mielenkiintoisimmista seurattavista EM-kisojen alla.
Mestaruusliiga 2025–2026: Kotimaan Kärkilentopallon Tila
Suomen miesten Mestaruusliiga on maan korkein lentopallosaritaso ja toimii maajoukkueen pelaajien kehitysalustana. Kausi 2025–2026 on ollut erityisen mielenkiintoinen, sillä EM-kisojen lähestyminen on nostanut lajin profiilia kotimaassa merkittävästi.
Mestaruusliigassa pelaa kauden 2025–2026 aikana kymmenen joukkuetta, jotka edustavat suomalaisen lentopallon laajaa maantieteellistä leviämistä. Sarja tarjoaa pelaajille kilpailullisen ympäristön, joka valmistaa heitä kansainvälisiin turnauksiin. Liigan taso on noussut tasaisesti viime vuosina, mikä heijastuu suoraan maajoukkueen parantuneisiin tuloksiin.
Mestaruusliigan merkitys EM-kisojen kannalta on kaksijakoinen: toisaalta se kehittää pelaajia kansainväliseen kilpailuun, toisaalta se ylläpitää yleisön kiinnostusta lajiin. Lentopalloliiton strategiana on ollut nostaa Mestaruusliigan näkyvyyttä mediassa ja sosiaalisessa mediassa, mikä on tuottanut tulosta. Yleisömäärät ovat kasvaneet ja nuorten kiinnostus lajia kohtaan on lisääntynyt.
EM-kisojen Formaatti ja Lohkoarvonta
Lentopallon miesten EM-kisat 2026 noudattavat CEV:n modernia turnausformaattia. Turnaukseen osallistuu 24 joukkuetta, jotka on jaettu kuuteen neljän joukkueen alkulohkoon. Alkulohkojen kaksi parasta jatkavat pudotuspeleihin, joissa edetään neljännesvälieristä välierien kautta finaaliin.
Isäntämaana Suomi on automaattisesti mukana turnauksessa ilman karsintoja. Tämä tarkoittaa, että joukkue voi keskittyä täysipainoisesti valmistautumiseen sen sijaan, että energiaa kuluisi karsintaotteluihin. Muut joukkueet ovat selvittäneet tiensä turnaukseen CEV:n karsintojen kautta.
EM-kisojen formaatti suosii tasaisia joukkueita, jotka pystyvät ylläpitämään korkeaa tasoa useiden otteluiden ajan. Tämä on Suomen vahvuus: joukkueen syvyys ja tasaisuus ovat kehittyneet merkittävästi Kunnarin valmennuskaudella. Toisaalta turnausmuoto on armotton heikkoja hetkiä kohtaan – yksikin huono peli voi päättää turnauksen.
Suomen Vahvimmat Kilpailijat EM-kisoissa 2026
Euroopan lentopallokenttä on äärimmäisen kilpailullinen, ja EM-kisoissa Suomea vastassa on maanosansa parhaita joukkueita. Turnauksen ennakkosuosikit ovat tuttuja Euroopan lentopallon suurvaltoja, mutta viime vuosien kehitys on osoittanut, että yllätyksiä voi tapahtua.
Puola on yksi turnauksen suurimmista suosikeista. Puolan lentopalloliiga on Euroopan vahvin, ja maajoukkueen riveissä pelaa useita maailman parhaita pelaajia. Puola on voittanut MM-kisat kolme kertaa ja on jatkuvasti EM-kisojen mitalisuosikki.
Italia on toinen perinteinen suurvalta, jonka Serie A tuottaa maailmanluokan pelaajia kausittain. Italian joukkue yhdistää tekniikan, taktiikan ja fyysisen voiman tavalla, joka tekee siitä erittäin vaikean vastustajan kenelle tahansa.
Ranska on hallitseva olympiavoittaja, ja joukkueen itseluottamus on korkealla. Suomen vuoden 2025 MM-kisojen voitto Ranskasta osoitti kuitenkin, että ranskalaiset eivät ole lyömättömiä – ja tämä on tärkeä psykologinen etu Suomelle.
Serbia ja Slovenia ovat Balkanin alueen voimakkaita lentopallomaita, joiden fyysinen pelityyli ja intohimoinen pelaaminen tekevät niistä vaarallisia vastustajia. Erityisesti Slovenia on noussut viime vuosina Euroopan huipulle ja oli lähellä ensimmäistä arvokisamitaliaan.
| Joukkue | FIVB-ranking (arvio 2026) | Viimeisin EM-sijoitus | Vahvuudet | Uhka Suomelle |
|---|---|---|---|---|
| Puola | Top 3 | Mitalisija | Syvä pelaajamateriaali, kokemusta | Korkea |
| Italia | Top 5 | Mitalisija | Tekninen osaaminen, nuoret pelaajat | Korkea |
| Ranska | Top 5 | Puolivälierät+ | Olympiavoittajan itseluottamus | Keskikorkea |
| Serbia | Top 10 | Puolivälierät | Fyysinen pelityyli, kokemusta | Keskikorkea |
| Slovenia | Top 10 | Puolivälierät | Nousujohteinen kehitys | Keskikorkea |
| Saksa | Top 10 | Alkulohko+ | Organisoitu pelitapa | Keskitaso |
| Turkki | Top 15 | Alkulohko | Nuori, nopea joukkue | Keskitaso |
| Suomi | Top 20 | – | Kotikisojen etu, joukkuehenki | Isäntämaa |
Kotikentän Etu: Mitä Kotiyleisö Merkitsee Lentopallossa?
Kotikentän etu on lentopallossa poikkeuksellisen merkittävä tekijä. Toisin kuin monissa muissa lajeissa, lentopallossa yleisön energia vaikuttaa suoraan pelaajien suoritukseen – erityisesti syötössä ja vastaanotossa, joissa keskittyminen on avainasemassa. Tutkimukset ovat osoittaneet, että kotijoukkueet voittavat lentopallossa noin 55–60 prosenttia otteluistaan, ja arvokisoissa tämä etu voi olla vieläkin suurempi.
Suomalainen urheiluyleisö tunnetaan intohimoisesta ja osaavasta kannustamisesta. Tämä on nähty esimerkiksi jääkiekon arvokisoissa, joissa suomalaisfanit ovat luoneet areenoille uskomattoman tunnelman. Lentopallon EM-kisoissa sama energia voi olla Suomen joukkueen merkittävin ase.
Käytännön tasolla kotikisaetu tarkoittaa myös sitä, että pelaajat saavat levätä omissa sängyissään, syödä tuttua ruokaa ja harjoitella tutuissa olosuhteissa. Matkustamisen aiheuttama väsymys ja aikaerorasitus eivät koske isäntämaata, mikä on erityisen tärkeää turnauksen loppuvaiheessa, jolloin jokainen pieni etu ratkaisee.
Lentopallon Kasvu Suomessa: Lajin Tilastot ja Trendit
Lentopallo on Suomessa ollut perinteisesti suosittu harrastuslaji, mutta viime vuosina sen kilpailullinen puoli on saanut uutta nostetta. Suomen Lentopalloliiton tilastojen mukaan lajin harrastajamäärät ovat kasvaneet tasaisesti, ja erityisesti nuorten kiinnostus kilpalentopalloa kohtaan on lisääntynyt.
EM-kisojen isännöinti on jo nyt vauhdittanut lajin kasvua. Lentopalloseurat ympäri Suomea raportoivat kasvaneista juniorimääristä, ja median kiinnostus lajia kohtaan on noussut merkittävästi. Tämä on positiivinen kehityssuunta, joka lupaa hyvää lajin tulevaisuudelle maassamme.
Suomen lentopallossa on myös kansainvälistymisen trendi. Yhä useampi suomalainen pelaaja hakeutuu ulkomaille kehittymään, ja vastaavasti Mestaruusliigaan on saatu kansainvälisiä pelaajia tuomaan uutta osaamista ja kilpailullisuutta. Tämä molemminsuuntainen liikkuvuus on terve merkki lajin kehityksestä.
Lentopallon Harrastajamäärät Suomessa
Suomen Lentopalloliitto on panostanut erityisesti koulu- ja nuorisolentopalloon. Lentopallo on yksi suosituimmista koululajeista Suomessa, ja liitto on kehittänyt ohjelmia, jotka madaltavat kynnystä siirtyä koulun liikuntatunneista seuratoimintaan. EM-kisojen lähestyminen on antanut tälle työlle lisävauhtia ja näkyvyyttä.
Beachlentopallon suosion kasvu on myös vaikuttanut positiivisesti sisälentopallon harrastajamääriin. Monet nuoret, jotka aloittavat rantalentopallolla kesäisin, siirtyvät talvella sisähalleihin ja löytävät tiensä kilpalentopalloon. Tämä ristiinpollinointivaikutus on vahvistunut erityisesti 2024–2026 aikana.
Turnauksen Areenat ja Kisapaikkakunnat
Suomen kisapaikkojen valinta heijastaa maan kykyä järjestää kansainvälisiä suurtapahtumia. Suomessa on useita moderneja monitoimiareenoita, jotka soveltuvat erinomaisesti kansainväliseen lentopalloturnaukseen. Helsinki, Tampere ja Turku ovat todennäköisimmät kisapaikkakunnat, joiden areenoissa on riittävä kapasiteetti ja infrastruktuuri.
Valtioneuvosto on myöntänyt 2,2 miljoonan euron avustuksen Suomessa järjestettäville kansainvälisille suurtapahtumille vuosina 2026–2027. Tämä rahoitus kattaa lentopallon miesten EM-kisojen lisäksi myös muita urheilutapahtumia, kuten koripallon naisten EM-kisoja. Rahoitus osoittaa valtion sitoutumisen suurten urheilutapahtumien järjestämiseen Suomessa.
Areenoiden varustelu kansainvälisten vaatimusten mukaiseksi on merkittävä investointi, joka hyödyttää suomalaista urheilua pitkällä aikavälillä. Parannetut olosuhteet palvelevat paitsi EM-kisoja, myös tulevia kansainvälisiä tapahtumia ja kotimaan sarjatoimintaa. Tämä on yksi arvokisojen isännöinnin merkittävimmistä sivutuotteista.
Suomen Joukkueen Pelitaktiikka ja Tyyli
Olli Kunnarin johdolla Suomen joukkue on kehittänyt pelityylin, joka perustuu nopeaan peliin, tehokkaaseen torjuntaan ja joukkueen yhtenäisyyteen. Toisin kuin perinteiset suurvallat, jotka nojaavat yksittäisten tähtien suorituksiin, Suomi luottaa joukkuepelin voimaan.
Suomen puolustuspeli on joukkueen vahvuus. Liberot Niklas Breilin ja Miro Rasinperä ovat taitavia puolustajia, ja joukkueen vastaanotto on kehittynyt merkittävästi viimeisten vuosien aikana. Hyvä vastaanotto mahdollistaa nopean hyökkäyksen, ja passarit Eemi Tervaportti ja Fedor Ivanov osaavat hyödyntää tätä erinomaisesti.
Hyökkäyspuolella Suomen vahvuus on monipuolisuus. Joukkueessa on useita pelaajia, jotka pystyvät tekemään pisteitä eri tilanteissa. Samuli Kaislasalon voimaiskut, Petteri Tyynismaan nopeat keskihyökkäykset ja Nooa Marttilan monipuoliset yleispelaajasuoritukset antavat passareille runsaasti vaihtoehtoja. Tämä monipuolisuus tekee Suomesta vaikean luettavan vastustajille.
Torjunnassa Suomi nojaa erityisesti pitkiin keskitorjujiinsa. Severi Savonsalmin 208 cm ja Petteri Tyynismaan 203 cm tuovat verkolla merkittävää fyysistä presenssiä. Kun torjunta toimii, se luo perustan Suomen puolustuspelille ja mahdollistaa nopeat vastahyökkäykset.
Suomen Lentopallon Tulevaisuudennäkymät
EM-kisojen 2026 isännöinti on vasta alku Suomen lentopallon kunnianhimoiselle kehityspolulle. Suomen Lentopalloliitto on laatinut pitkän aikavälin strategian, jonka tavoitteena on vakiinnuttaa Suomi Euroopan lentopallon top 10 -maaksi vuoteen 2030 mennessä.
Juniorityö on tämän strategian kulmakivi. Suomessa on käynnissä useita kehitysohjelmia, jotka tähtäävät lahjakkaiden nuorten pelaajien systemaattiseen kehittämiseen. Tavoitteena on, että EM-kisojen inspiraatiovaikutus kanavoituu uusiksi harrastajiksi ja lopulta maajoukkuetason pelaajiksi.
Kansainvälisen kokemuksen kartuttaminen on toinen keskeinen tavoite. Suomen Lentopalloliitto kannustaa pelaajia hakeutumaan ulkomaisiin sarjoihin, joissa kilpailutaso on Mestaruusliigaa korkeampi. Samalla liitto pyrkii nostamaan Mestaruusliigan tasoa houkuttelemalla kansainvälisiä pelaajia ja valmentajia Suomeen.
Valtion 2,2 miljoonan euron tuki suurtapahtumille on myös signaali siitä, että Suomi aikoo hakea aktiivisesti lisää kansainvälisiä arvokisoja tulevaisuudessa. Tämä luo positiivisen kierteen: arvokisat nostavat lajin profiilia, mikä lisää harrastajamääriä ja sponsorointia, mikä puolestaan parantaa joukkueen kilpailukykyä kansainvälisesti.
Näin Seuraat Lentopallon EM-kisoja 2026
Lentopallon miesten EM-kisojen 2026 seuraaminen on suomalaisille helpompaa kuin koskaan. Turnauksen televisio-oikeudet Suomessa ovat MTV:llä ja Yle:llä, jotka tarjoavat kattavan lähetyskokonaisuuden sekä TV-kanavilla että suoratoistopalveluissaan.
MTV on vahvistanut kattavansa Suomen kaikki ottelut MTV3:lla ja Katsomo-palvelussaan. Yle tarjoaa myös lähetyksiä Yle TV2:lla ja Yle Areenassa. Tämä tarkoittaa, että jokainen suomalainen pääsee seuraamaan kotijoukkueen pelejä ilmaiseksi.
Paikan päällä otteluita seuraavat fanit voivat ostaa lippuja Suomen Lentopalloliiton virallisten kanavien kautta. Lippujen hinnat vaihtelevat alkulohkon otteluiden edullisemmista lipuista pudotuspelien ja finaalin kalliimpiin lippuihin. Erityisesti Suomen ottelut ovat olleet suosittuja, ja lippuja kannattaa hankkia ajoissa.
- TV-kanavat: MTV3, Yle TV2
- Suoratoistopalvelut: Katsomo (MTV), Yle Areena
- Liput: Suomen Lentopalloliiton viralliset kanavat
- Sosiaalinen media: CEV:n viralliset kanavat, Suomen Lentopalloliiton some
- Livetulokset: CEV:n viralliset verkkosivut, Volleyballworld.com
Vertailu: Suomi ja Muut Pohjoismaat Lentopallossa
Pohjoismaista Suomi on selkeästi vahvin lentopallomaana miesten puolella. Tämä on mielenkiintoinen asetelma, sillä monissa muissa urheilulajeissa Ruotsi, Norja tai Tanska ovat Suomea edellä. Lentopallossa Suomi on kuitenkin Pohjoismaiden ykkönen, ja ero muihin on kasvanut viime vuosina.
Suomen menestys lentopallossa selittyy useilla tekijöillä. Ensinnäkin Suomen Lentopalloliitto on panostanut systemaattisesti juniorityöhön ja valmennuksen kehittämiseen. Toiseksi Mestaruusliiga tarjoaa kilpailullisen sarjaympäristön, jollaista muissa Pohjoismaissa ei ole samassa mittakaavassa. Kolmanneksi Suomella on vahva lentopallokulttuuri erityisesti itäisessä ja keskisessä Suomessa, missä laji on perinteisesti ollut erittäin suosittu.
EM-kisojen isännöinti vahvistaa entisestään Suomen asemaa Pohjoismaiden lentopallojohtajana. Muut Pohjoismaat seuraavat tarkasti, miten Suomi onnistuu kisojen järjestämisessä ja joukkueen suorituksessa, sillä se voi inspiroida vastaavia panostuksia lajiin myös naapurimaissa.
Lentopallon EM-kisat 2026 ja Suomen Urheilukesä
Lentopallon EM-kisat ovat osa Suomen poikkeuksellista urheiluvuotta 2026. Samana vuonna Suomessa järjestetään myös koripallon naisten EM-kisoja, ja suomalaiset urheilijat osallistuvat lukuisiin kansainvälisiin arvokisoihin eri lajeissa. Tämä tekee vuodesta 2026 yhden merkittävimmistä vuosista suomalaisessa urheiluhistoriassa.
Urheilutapahtumien keskittyminen yhteen vuoteen luo synergiaetuja. Media-huomio, sponsorointi ja yleisön innostus ruokkivat toisiaan, ja yksittäinenkin menestys yhdessä lajissa voi nostaa urheilubuumin, joka hyödyttää kaikkia lajeja. Tämä on nähtävissä jo nyt: Suomen suunnistusmaajoukkueen valmistelut ja monien muiden lajien ennakot ovat saaneet tavallista enemmän huomiota mediassa.
Lentopallon EM-kisojen sijoittuminen Suomen urheilukalenteriin on strategisesti onnistunut. Syksyn turnaus ajoittuu kesäurheilun jälkeiseen aikaan, jolloin yleisön huomio on vapaana uusille tapahtumille. Samalla se toimii siltana talviurheilukauteen, ylläpitäen suomalaisten urheiluinnostusta ympäri vuoden.
Myös kansainvälisten urheilutapahtumien järjestäminen Suomessa on osa laajempaa trendiä. Kuten olemme nähneet kansainvälisten kisojen järjestämisen monimutkaisuudesta, tapahtumien isännöinti vaatii huolellista suunnittelua ja resursseja, mutta onnistuessaan se tuottaa merkittäviä taloudellisia ja imagollisia hyötyjä.
Aiheeseen Liittyvää Luettavaa
Urheilufoorumilla löydät kattavasti lisää analyysejä vuoden 2026 urheilutapahtumista:
- Suomi Valmiina Valloittamaan Suunnistuksen Maailmancupin – Toinen merkittävä suomalaisen urheilun kansainvälinen ponnistus
- Iranin otteluiden siirtäminen MM-kisoissa – Kansainvälisten kisojen järjestämisen haasteet
- Kanadan joukkueen olympiahaaste – Joukkueurheilun arvokisadynamiikka
Johtopäätökset: Suomi ja Lentopallon EM-kisat 2026
Lentopallon miesten EM-kisat 2026 ovat historiallinen tapahtuma suomalaiselle urheilulle. Ensimmäistä kertaa Suomi isännöi miesten lentopallon arvokisoja, ja maan joukkue on paremmassa kunnossa kuin vuosikymmeniin. Olli Kunnarin rakentama joukkue yhdistää kokeneiden pelaajien viisauden nuorten lahjakkuuksien energiaan ja potentiaaliin.
Avainpelaajat kuten Eemi Tervaportti, Petteri Tyynismaa, Severi Savonsalmi ja Nooa Marttila muodostavat joukkueen ytimen, joka pystyy kilpailemaan Euroopan parhaita vastaan. CEV Golden League -mestaruus 2025 ja sensaatiovoitto Ranskasta MM-kisoissa ovat osoittaneet, ettei Suomi ole turnauksessa vain mukana täyttämässä paikkaa – joukkue on todellinen uhka kenelle tahansa.
Kotiyleisön tuki, huolellinen valmistautuminen ja valtion tuki suurtapahtumille luovat edellytykset menestykselle. Vaikka Puola, Italia ja Ranska ovat paperilla suosikkeja, lentopallo on laji, jossa kotikentän etu voi kumota rankingeron. Suomella on kaikki mahdollisuudet edetä turnauksessa pitkälle ja kirjoittaa uusi luku maan lentopallohistoriaan.
Lentopallon EM-kisat 2026 ovat myös laajemmin merkittävät suomalaiselle urheilukulttuurille. Ne osoittavat, että Suomi pystyy järjestämään kansainvälisiä suurtapahtumia laadukkaasti, ja ne inspiroivat uuden sukupolven lentopalloilijoita tarttumaan palloon. Tämä on investointi, joka kantaa hedelmää vielä vuosia turnauksen jälkeen.
Artikkeli päivitetty 25. maaliskuuta 2026. Seuraa Urheilufoorumia saadaksesi viimeisimmät uutiset ja analyysit lentopallon EM-kisoista 2026.
Tietoja kirjoittajasta
