Suomalainen jääkiekko elää historiansa suurinta rakennemuutosta. SM-liiga on vahvistanut siirtymisen kokonaan uuteen sarjajärjestelmään, jossa nykyinen 16 joukkueen suljettu liiga korvataan avoimella 14+10-mallilla kaudesta 2027–28 alkaen. Sitä ennen pelataan ennennäkemätön siirtymäkausi 2026–27, johon osallistuu jopa 18 joukkuetta – mukaan lukien Jokerit, jotka palaavat viimein Liigan parrasvaloihin KHL-aikakauden jälkeen. Tässä artikkelissa pureudumme syvällisesti Liiga-uudistuksen jokaiseen yksityiskohtaan: mitä muutos tarkoittaa joukkueille, pelaajille ja koko suomalaiselle kiekkokulttuurille.
Huhtikuun 8. päivä 2026 on ajankohta, jolloin nykyisen kauden pudotuspelit ovat täydessä vauhdissa, mutta kulisseissa katse on jo suunnattu tulevaisuuteen. Liigan uudistus on puhuttanut kiekkoväkeä kuukausien ajan, ja päätökset vaikuttavat jokaisen suomalaisen jääkiekkoseuran tulevaisuuteen pitkälle seuraavalle vuosikymmenelle.
Miksi Liiga-uudistus oli välttämätön?
SM-liigan uudistuksen taustalla on vuosia jatkunut keskustelu sarjan kilpailukyvystä, taloudellisesta kestävyydestä ja kansainvälisestä vertailukelpoisuudesta. EY:n marraskuussa 2025 julkaisema laaja analyysi osoitti, että suljettu liigamalli oli johtanut tilanteeseen, jossa taloudellinen kuilu huippu- ja häntäpään joukkueiden välillä kasvoi jatkuvasti.
Merkittävä käännekohta oli syksyllä 2025, kun useat suurseurat – mukaan lukien Tappara, HIFK, TPS, Kiekko-Espoo, Kärpät, JYP, Ässät ja Jokerit – uhkasivat perustaa erillisen liigan. Tämä niin sanottu irtautumisliiga olisi sisältänyt 10–12 joukkuetta avoimella nousu- ja putoamisjärjestelmällä ilman lisenssimaksuja. Uhka pakotti SM-liigan reagoimaan nopeasti ja etsimään kompromissiratkaisun.
EY:n analyysi ja sarjamallivaihtoehdot
Ernst & Youngin 21. lokakuuta 2025 julkaisema raportti vertaili kahta pääasiallista sarjamallia: 12+10 ja 14+10. EY:n analyysin mukaan 12+10-malli olisi ollut taloudellisesti kestävin vaihtoehto, sillä se olisi taannut korkeamman keskimääräisen yleisömäärän ja paremmat mediatuotot A-sarjan joukkueille. Kuitenkin Liigan osakkeenomistajat äänestivät 14+10-mallin puolesta, sillä se mahdollisti useamman joukkueen säilymisen ylimmällä sarjatasolla ainakin aluksi.
Päätös oli poliittisesti herkkä: 12+10-mallissa jopa neljä nykyistä Liiga-joukkuetta olisi joutunut suoraan B-sarjaan, mikä olisi aiheuttanut voimakasta vastustusta erityisesti pienempien kaupunkien seuroissa. 14+10-malli sai lopulta riittävän enemmistön osakkeenomistajien kokouksessa marraskuussa 2025.
14+10-malli yksityiskohtaisesti
Kaudesta 2027–28 alkaen suomalainen jääkiekko järjestyy kahteen tasoon saman Liiga-sateenvarjon alla. Tämä on historiallinen muutos, sillä ensimmäistä kertaa sekä ylin että toiseksi ylin sarjataso toimivat saman organisaation hallinnoimana kokonaisuutena.
A-liiga (14 joukkuetta): Suomen jääkiekon ylin sarjataso, jossa pelataan Kanada-maljasta. A-liigan joukkueet saavat 80 prosenttia keskitetyistä tuloista, mikä takaa taloudellisen kilpailukyvyn ja mahdollisuuden investoida pelaajasopimuksiin sekä junioritoimintaan.
B-liiga (10 joukkuetta): Uusi toisen tason sarja, joka korvaa nykyisen Mestiksen ylimmän tason. B-liigan joukkueet saavat 20 prosenttia keskitetyistä tuloista. B-liigan mestaruusjoukkue nousee suoraan A-liigaan, ja A-liigan viimeinen putoaa suoraan B-liigaan.
Mestis jatkaa kolmantena sarjatasona, mutta sen rooli muuttuu merkittävästi. Mestiksen parhaat joukkueet voivat nousta B-liigaan vuosittaisen karsinnan kautta, jossa neljä parasta sijoittuvaa joukkuetta pääsee suoraan välieriin ja sijoilla 5–8 olevat pelaavat karsintakierroksen.
Tulonjakomalli ja taloudelliset vaikutukset
| Ominaisuus | A-liiga (14 joukkuetta) | B-liiga (10 joukkuetta) | Mestis (kolmas taso) |
|---|---|---|---|
| Keskitettyjen tulojen osuus | 80 % | 20 % | Oma talous |
| Nousu/putoaminen | Viimeinen putoaa B:hen | Mestari nousee A:han, viimeinen putoaa | Parhaat nousevat B:hen |
| Ottelumäärä (runkosarja) | 52 ottelua (arvio) | 36–40 ottelua (arvio) | Vaihteleva |
| Pudotuspelit | Kanada-malja | Oma mestaruus + nousukarsinta | Oma mestaruus + nousukarsinta |
| TV-sopimus | Kansallinen sopimus | Osittainen kansallinen näkyvyys | Alueellinen/striimaus |
Jokerit palaa Liigaan – tarinan täysi kaari
Jokerien paluu SM-liigaan on yksi suomalaisen urheilun dramaattisimmista tarinoista. Seura siirtyi KHL:ään vuonna 2014 Hjallis Harkimon johdolla ja pelasi Venäjän pääsarjassa kahdeksan kautta. Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022 johti Jokerien vetäytymiseen KHL:stä, ja seura palasi suomalaiseen sarjajärjestelmään aloittaen Mestiksestä.
Jokerien paluu Helsingin Areenalle ja suomalaisen sarjakiekon huipulle on merkittävä hetki koko lajille. Seura on rakentanut Mestiksessä perustan, joka tähtää suoraan A-liigan mestaruustaistoon. Jokerien budjetti ja pelaajahankinnat ovat jo Mestis-kaudella olleet sarjan suurimpia, mikä on herättänyt keskustelua kilpailun tasapuolisuudesta.
Jokerien liittyminen siirtymäkauden 2026–27 kokoonpanoon vahvistettiin osana SM-liigan ja Jääkiekkoliiton välistä sopimusta. Seura tulee olemaan yksi 17 tai 18 joukkueesta, jotka kilpailevat yhdessä sarjataulukossa ennen A- ja B-liigan lopullista jakoa.
Jokerien KHL-aikakauden opetukset
Jokerien KHL-vuodet tarjoavat arvokkaita opetuksia suomalaiselle jääkiekolle. Seura investoi merkittävästi pelaajistoon ja infrastruktuuriin, mutta joukkueen lähtö jätti Helsingin jääkiekkomarkkinaan ison aukon. HIFK hyötyi tilanteesta merkittävästi, mutta koko Liiga menetti yhden isoimmista brändeistään lähes vuosikymmeneksi.
Nyt kun Jokerit palaavat, asetelma on täysin erilainen. Helsingin jääkiekkomarkkinassa on tilaa kahdelle suurelle joukkueelle, ja Jokerien paluu lisää derbytunnelmaa sekä yleisömääriä koko sarjassa. Jokerien Mestis-kaudella rakennettu pelaajarunko ja juniorijärjestelmä antavat seuralle hyvän pohjan Liiga-kauteen.
Siirtymäkausi 2026–27: Superkauden formaatti
Ennen 14+10-mallin täysimittaista käynnistymistä pelataan historiallinen siirtymäkausi 2026–27, jota on kutsuttu ”superkaudeksi”. Tämä kausi ratkaisee, mitkä joukkueet pelaavat A-liigassa ja mitkä B-liigassa kaudesta 2027–28 eteenpäin.
Siirtymäkauden formaatissa käytetään nelinkertaista kierrosjärjestelmää, jossa jokainen joukkue kohtaa jokaisen muun joukkueen neljä kertaa: kaksi kotiottelua ja kaksi vierasottelua. Tämä tarkoittaa, että 17 joukkueen sarjassa runkosarjaotteluiden määrä nousee 64 otteluun ja 18 joukkueen sarjassa jopa 68 otteluun joukkuetta kohden. Vertailun vuoksi nykyisessä Liigassa pelataan 60 runkosarjaottelua.
| Siirtymäkauden ominaisuus | 17 joukkuetta | 18 joukkuetta |
|---|---|---|
| Runkosarjaottelut per joukkue | 64 | 68 |
| Suoraan pudotuspeleihin | 12 joukkuetta | 12 joukkuetta |
| Putoamiskarsinta (sijat 13–16) | 4 joukkuetta | 4 joukkuetta |
| Suora putoaminen | Sija 17 | Sijat 17–18 |
| A-liigaan kaudelle 2027–28 | 14 joukkuetta | 14 joukkuetta |
| B-liigaan kaudelle 2027–28 | 3 joukkuetta + Mestis-nousijat | 4 joukkuetta + Mestis-nousijat |
Ketterän haaste – ensimmäinen testi 14+10-mallille
Imatran Ketterä on hakenut lisenssiä osallistua siirtymäkauden 2026–27 superkauteen, mikä tekisi sarjasta 18 joukkueen kokonaisuuden. Ketterän tapaus on ensimmäinen todellinen testi 14+10-mallin avoimuudelle ja sille, miten Liiga suhtautuu uusien joukkueiden liittymiseen.
Ketterä on perinteikäs Mestis-seura, jolla on vahva kannattajakunta Etelä-Karjalassa. Seuran taloudelliset resurssit ovat kuitenkin huomattavasti pienemmät kuin nykyisillä Liiga-joukkueilla, ja lisenssivaatimukset – joihin kuuluvat taloudellinen vakaus, areenakapasiteetti ja organisaation rakenne – asettavat merkittäviä haasteita.
Mikäli Ketterä saa lisenssin, se osoittaa, että 14+10-malli todella toimii avoimena järjestelmänä, jossa ansioituneilla seuroilla on aito mahdollisuus nousta ylimmälle sarjatasolle. Jos hakemus hylätään, herää kysymys siitä, onko uudistus todella niin avoin kuin on luvattu.
Nykyisen kauden 2025–26 tilanne ja sen vaikutus uudistukseen
Liiga-uudistuksen merkitys korostuu, kun tarkastelee kuluvan kauden 2025–26 tilannetta. Runkosarjan loppuasetelma kertoo paljon nykyisen sarjamallin dynamiikasta ja siitä, miksi uudistus nähtiin välttämättömänä.
| Sijoitus | Joukkue | Pisteet | Maaliero |
|---|---|---|---|
| 1. | Tappara | 117 | +42 |
| 2. | KooKoo | 115 | +38 |
| 3. | SaiPa | 112 | +35 |
| 4. | Ilves | 107 | +31 |
| 5. | JYP | 98 | +20 |
| 6. | KalPa | 103 | +7 |
| 7. | HIFK | 84 | -37 |
| 8. | Ässät | 93 | +6 |
| … | … | … | … |
| 15. | Kärpät | 61 | -28 |
| 16. | Sport | 55 | -45 |
Tapparan ja KooKoon ylivoima runkosarjassa – 117 ja 115 pistettä – korostaa kilpailullista epätasapainoa, joka on vaivannut sarjaa vuosia. Kärkijoukkueiden ja häntäpään välinen pisteero on kasvanut niin suureksi, että useat runkosarjan ottelut menettävät merkityksensä jo kauan ennen kauden päättymistä. Uudistuksen yksi tavoite on juuri tämän epätasapainon korjaaminen tuomalla putoamisuhka myös alempien sijojen joukkueille.
Pudotuspeleissä Tappara, KooKoo ja muut kärkijoukkueet ovat edenneet vahvasti. Puolivälierien asetelmat ovat olleet mielenkiintoiset, ja sarjan tulevaisuudesta käyty keskustelu on antanut lisämotivaation joukkueille, jotka taistelevat viimeisten playoff-paikkojen kohdalla. Kansainväliselläkin tasolla suomalainen jääkiekko on nostanut profiiliaan, ja Liiga-uudistuksen toivotaan vahvistavan tätä kehitystä entisestään.
Irtautumisliigan uhka – miten kriisi vältettiin?
Syksyn 2025 dramaattisin käänne oli kahdeksan suurseuran uhkaus perustaa kokonaan erillinen liiga SM-liigan ulkopuolelle. Tappara, HIFK, TPS, Kiekko-Espoo, Kärpät, JYP, Ässät ja Jokerit muodostivat yhtenäisen rintaman, joka vaati perusteellista uudistusta sarjan hallintomalliin, tulonjakoon ja rakenteeseen.
Irtautumisliigan suunnitelma perustui avoimeen sarjajärjestelmään, jossa nousun ja putoamisen myötä joukkueilla olisi aito motivaatio jokaiseen otteluun. Lisenssimaksut olisi poistettu, mikä olisi madaltanut kynnystä uusien joukkueiden liittymiselle. Suunnitelmassa puhuttiin 10–12 joukkueen liigasta, joka olisi kilpaillut suoraan SM-liigan kanssa pelaajista, sponsoreista ja TV-sopimuksista.
Uhka otettiin vakavasti, sillä se olisi käytännössä tarkoittanut suomalaisen jääkiekon jakautumista kahtia. Jääkiekkoliitto ja SM-liigan johto käynnistivät intensiiviset neuvottelut, joiden tuloksena syntyi 14+10-kompromissimalli. Malli toi suurseurojen vaatiman avoimuuden ja nousu/putoamis-järjestelmän, mutta säilytti SM-liigan brändin ja yhtenäisen organisaation.
Neuvottelujen avainhetket
Neuvotteluprosessi eteni vaiheittain. Lokakuussa 2025 EY:n raportti loi pohjan keskustelulle tarjoamalla riippumattoman analyysin eri mallien taloudellisista vaikutuksista. Marraskuussa 2025 osakkeenomistajat äänestivät ja valitsivat 14+10-mallin. Joulukuussa 2025 SM-liiga ja Jääkiekkoliitto sopivat siirtymäkauden 2026–27 järjestelyistä, mukaan lukien Jokerien paluun. Maaliskuussa 2026 vahvistettiin nelinkertainen kierrosjärjestelmä siirtymäkauden formaatiksi.
Mitä uudistus tarkoittaa eri joukkueille?
Liiga-uudistuksen vaikutukset vaihtelevat dramaattisesti joukkueesta toiseen. Suurseuroille kuten Tapparalle, HIFK:lle ja Jokerille uudistus tuo enemmän otteluita, suuremmat tuotot ja paremman kansainvälisen kilpailukyvyn. Pienemmille seuroille muutos voi olla eksistentiaalinen uhka.
Suurseurat (Tappara, HIFK, Jokerit, KooKoo, Ilves): Nämä joukkueet hyötyvät eniten uudistuksesta. Suurempi tulonjakoosuus A-liigassa, putoamisuhan tuoma kilpailullinen jännite ja Jokerien paluun synnyttämä mediakiinnostus nostavat koko sarjan arvoa. Erityisesti Helsingin derbyt HIFK:n ja Jokerien välillä tulevat olemaan koko sarjan suosituimpia otteluita.
Keskikastin joukkueet (JYP, KalPa, Ässät, Lukko, Pelicans): Näille joukkueille tilanne on kaksijakoinen. A-liigaan pääsy takaa vakaan tulotason, mutta putoamisuhka luo paineen ylläpitää kilpailukykyistä budjettia joka kausi. Toisaalta B-liigaan putoaminen tarkoittaisi merkittävää tulojen laskua ja mahdollisesti parhaiden pelaajien menettämistä.
Pienemmät seurat (Sport, Jukurit, HPK): Siirtymäkausi on kriittinen. Jos nämä joukkueet eivät pysty parantamaan kilpailukykyään, he saattavat pudota B-liigaan, jossa tulot ovat merkittävästi pienemmät. Tämä voi johtaa noidankehään, jossa budjetin pieneneminen heikentää joukkueen tasoa entisestään.
Mestiksen tulevaisuus ja kolmitasoinen pyramidi
Mestis muuttuu uudistuksen myötä kolmanneksi sarjatasoksi, mutta sen merkitys ei suinkaan vähene. Päinvastoin, Mestis toimii jatkossa porttina B-liigaan ja sitä kautta lopulta A-liigaan. Tämä antaa Mestis-joukkueille ensimmäistä kertaa todellisen mahdollisuuden nousta Suomen jääkiekon huipulle urheilullisten ansioiden perusteella.
Siirtymäkaudella 2026–27 Mestis pienenee 8–10 joukkueen sarjaksi, koska Jokerit ja mahdollisesti Ketterä siirtyvät superkauteen. Tämä tarkoittaa, että jäljelle jäävien Mestis-joukkueiden ottelumäärät vähenevät, mutta kilpailun tason odotetaan pysyvän korkeana. Mestiksen parhaat joukkueet pääsevät karsimaan paikasta B-liigassa kaudelle 2027–28.
Uudistus tarjoaa myös mahdollisuuksia kokonaan uusille seuroille. Mikäli 14+10-malli toimii suunnitellusti, tulevaisuudessa voimme nähdä uusia joukkueita nousemassa Mestiksen kautta B-liigaan ja lopulta A-liigaan – aivan kuten eurooppalaisessa jalkapallossa. Tämä ajatus on inspiroinut monia paikallisia jääkiekkoseuroja ympäri Suomea.
Kansainvälinen vertailu: miten muut liigat ovat uudistuneet?
SM-liigan uudistus ei tapahdu tyhjiössä. Ympäri Eurooppaa jääkiekkoliigat ovat viime vuosina uudistaneet rakenteitaan vastaamaan nykyaikaisen urheiluliiketoiminnan vaatimuksia. Ruotsin SHL:ssä, jossa puolivälierät ovat parhaillaan käynnissä huhtikuussa 2026, on käytössä avoin sarjajärjestelmä, jossa nousu ja putoaminen Allsvenskanin kanssa ovat luoneet dynaamisen kilpailuympäristön.
Saksan DEL on sen sijaan säilyttänyt suljetun mallin, mikä on herättänyt kritiikkiä sarjan kilpailullisen jännitteen puutteesta. Sveitsin National League toimii avoimella mallilla, ja sen kokemusten on raportoitu olleen positiivisia sekä yleisömäärien että mediasopimusten näkökulmasta. Kansainvälisen jääkiekon rakenteet ovat muutoksessa laajemminkin, ja SM-liigan uudistus on osa tätä globaalia trendiä.
Jalkapallosta tuttu pyramidimalli – jossa joukkueet voivat teoriassa nousta alimmalta tasolta huipulle – on ollut 14+10-mallin inspiraation lähde. Suomalaisen jalkapallon sarjajärjestelmä Veikkausliigasta Kakkoseen ja Kolmoseen tarjoaa vertailukohdan, joskin jääkiekon taloudelliset realiteetit ovat erilaiset.
Pelaajien näkökulma: sopimukset, palkat ja urat
Liiga-uudistus vaikuttaa merkittävästi myös pelaajien uriin ja toimeentuloon. A-liigan ja B-liigan välinen tuloero heijastuu suoraan pelaajapalkkioihin, ja putoamisuhan myötä joukkueet saattavat muuttaa sopimuskäytäntöjään.
A-liigan joukkueiden odotetaan pystyvän tarjoamaan kilpailukykyisempiä sopimuksia kuin nykyisessä mallissa, sillä 80 prosentin osuus keskitetyistä tuloista jaettuna 14 joukkueelle tarkoittaa korkeampaa tulotasoa joukkuetta kohden. B-liigassa tilanne on päinvastainen: 20 prosentin osuus jaettuna 10 joukkueelle asettaa merkittäviä rajoituksia pelaajapalkkoihin.
Pelaajayhdistys on suhtautunut uudistukseen varauksellisesti. Huolena on erityisesti se, että putoamisen myötä pelaajien sopimukset saattavat sisältää aikaisempaa enemmän putoamislausekkeita, jotka alentavat palkkaa automaattisesti B-liigaan pudottaessa. Toisaalta nousu- ja putoamisjärjestelmä lisää otteluiden merkityksellisyyttä, mikä voi parantaa katsojamääriä ja sitä kautta koko sarjan arvoa. Suomalaisen urheilun kilpailukyky kansainvälisillä areenoilla hyötyy, kun liigajärjestelmä tuottaa motivoituneempia pelaajia.
Vaikutus juniorikehitykseen
Uudistuksen yksi tärkeimmistä sivuvaikutuksista liittyy juniorikehitykseen. Kun B-liigan joukkueet saavat virallisen sarjastatuksen Liiga-sateenvarjon alla, niiden junioriohjelmien houkuttelevuus kasvaa. Nuoret pelaajat voivat kehittyä B-liigassa ja edetä A-liigaan joko oman seuransa mukana noustessa tai siirron kautta.
Tämä malli muistuttaa kansainvälisiä parhaita käytäntöjä, joissa farmijärjestelmät – kuten NHL:n AHL-yhteistyö – tarjoavat nuorille pelaajille kilpailullisen ympäristön ennen siirtymistä ylimmälle tasolle. SM-liigan 14+10-malli ei ole suora kopio mistään yksittäisestä järjestelmästä, vaan se pyrkii yhdistämään eurooppalaisen pyramidimallin ja pohjoisamerikkalaisen farmijärjestelmän parhaat puolet.
Helsingin jääkiekkomarkkinan mullistus
Jokerien paluu Liigaan muuttaa Helsingin jääkiekkomarkkinan kokonaan. Kaupungissa on pitkät perinteet kahdesta suuresta jääkiekkoseurasta, ja vuosien tauko on vain kasvattanut derbyn nostalgista arvoa. HIFK on hallinnut Helsingin jääkiekkoa Jokerien KHL-vuosien ajan, mutta nyt tilanne muuttuu.
Helsinki-derbyn paluu on yksi uudistuksen eniten odotettuja yksittäisiä tapahtumia. Historiallisesti Jokerit–HIFK-ottelut ovat olleet SM-liigan suurimpia yleisötapahtumia, ja uudelleen käynnistyvän kilpailun odotetaan rikkovan katsojaennätyksiä. Molempien joukkueiden kannattajaryhmät ovat jo alkaneet valmistautua paluuderbyyn.
Taloudellisesta näkökulmasta Jokerien paluu lisää koko sarjan mediaarvoa. TV-sopimuksen neuvottelut siirtymäkaudelle ja sen jälkeiselle ajalle hyötyvät merkittävästi Helsinki-derbyn vetovoimasta. Sponsorit ovat osoittaneet kasvavaa kiinnostusta, ja useat kansalliset brändit ovat jo ilmaisseet halukkuutensa tukea molempia helsinkiläisseuroja.
Uudistuksen aikataulu ja seuraavat askeleet
Liiga-uudistuksen toteutus etenee tarkan aikataulun mukaan. Tässä katsaus keskeisimpiin virstanpylväisiin:
- 21. lokakuuta 2025: EY julkaisee raportin Liigan sarjamallivaihtoehdoista
- Marraskuu 2025: Osakkeenomistajat äänestävät 14+10-mallin puolesta
- Joulukuu 2025: SM-liiga ja Jääkiekkoliitto sopivat siirtymäkauden 2026–27 järjestelyistä; Jokerien paluu vahvistetaan
- Maaliskuu 2026: Nelinkertainen kierrosjärjestelmä vahvistetaan siirtymäkauden formaatiksi
- Huhtikuu 2026: Ketterän lisenssihakemus käsittelyssä; lopullinen joukkuemäärä (17 vai 18) selviää
- Syksy 2026: Siirtymäkausi 2026–27 alkaa, 17–18 joukkuetta yhdessä sarjassa
- Kevät 2027: Siirtymäkausi päättyy; A- ja B-liigan kokoonpanot selviävät
- Syksy 2027: 14+10-malli täysimittaisesti käynnissä
Kritiikki ja avoimet kysymykset
Vaikka uudistus on saanut laajaa kannatusta, se ei ole vailla kritiikkiä. Useat asiantuntijat ovat nostaneet esiin huolenaiheita, jotka ansaitsevat perusteellisen tarkastelun.
Taloudellinen epävarmuus B-liigassa: 20 prosentin osuus keskitetyistä tuloista ei välttämättä riitä kaikille B-liigan joukkueille kilpailukykyisen toiminnan ylläpitämiseen. Jos B-liigan joukkueet eivät pysty pitämään kiinni parhaista pelaajistaan ja järjestämään riittävän tasoisia otteluita, koko pyramidimallin uskottavuus kärsii.
Siirtymäkauden raskaus: 64–68 ottelun runkosarja on merkittävästi pidempi kuin nykyinen 60 ottelun kausi. Tämä rasittaa erityisesti pienempien seurojen organisaatioita ja pelaajakehoja. Loukkaantumisriski kasvaa, ja joukkueiden budjetit joutuvat venymään pidemmän kauden kattamiseksi.
Maantieteellinen epätasapaino: Mikäli pienempien paikkakuntien joukkueet putoavat B-liigaan, se voi vähentää jääkiekon näkyvyyttä alueilla, joilla seuralla on suuri kulttuurinen merkitys. Esimerkiksi Vaasan Sportin tai Mikkelin Jukurien mahdollinen putoaminen olisi kova isku paikalliselle urheilukulttuurille.
Jokerien kilpailuetu: Jokerien budjetti ja resurssit ovat jo Mestis-kaudella olleet selvästi suuremmat kuin muiden joukkueiden. Herää kysymys, onko siirtymäkauden kilpailu todella reilua, vai onko Jokerien A-liigapaikka käytännössä taattu resurssien ansiosta ennemmin kuin urheilullisten ansioiden perusteella.
Suomalaisen jääkiekon tulevaisuuden suuntaviivat
Liiga-uudistus on enemmän kuin pelkkä sarjajärjestelmän muutos – se on suomalaisen jääkiekon tulevaisuuden suuntavalinta. Avoin pyramidimalli sitoo kotimaiset sarjat tiiviimmin kansainväliseen kontekstiin ja luo urapolkuja, joita ei nykyisessä suljetussa mallissa ole ollut mahdollista tarjota.
Suomen maajoukkueen menestys viime vuosina – olympiamitaleista MM-kisojen kärkisijoituksiin – osoittaa, että suomalainen jääkiekko tuottaa huippupelaajia. Kotimaisen sarjajärjestelmän uudistaminen tähtää siihen, että tämä pelaajien tuotanto pysyy korkealla tasolla myös tulevaisuudessa. Kilpailullisempi liiga tuottaa parempia pelaajia, ja paremmat pelaajat nostavat maajoukkueen tasoa entisestään.
Samalla uudistus avaa mahdollisuuksia uusille liiketoimintamalleille. B-liigan perustaminen viralliseksi sarjatasoksi Liiga-sateenvarjon alle luo uuden tuotteen, jota voidaan markkinoida sponsoreille ja mediakumppaneille. Jos B-liigan otteluista saadaan laadukasta striimatuotantoa, se voi houkutella katsojia, jotka nykyisellään eivät seuraa Mestistä.
Aiheeseen liittyvää luettavaa
Suomalaisen jääkiekon tulevaisuuteen liittyen suosittelemme tutustumaan myös näihin artikkeleihin:
- Kanadan joukkueen olympiahaaste: Tom Wilsonin pelikielto muuttaa asetelmia
- Iranin otteluiden siirtäminen MM-kisoissa: Urheilun ja politiikan risteyskohta
- Suomi valmiina valloittamaan suunnistuksen maailmancupin
Johtopäätökset ja tulevaisuudennäkymät
SM-liigan historiallinen uudistus on suomalaisen jääkiekon kannalta käänteentekevä päätös. 14+10-malli, Jokerien paluu, siirtymäkauden superkausi ja avoin pyramidijärjestelmä muodostavat kokonaisuuden, joka muuttaa lajin kotimaista maisemaa perustavanlaatuisesti.
Uudistuksen onnistuminen riippuu useista tekijöistä. Ensinnäkin B-liigan taloudellinen kestävyys on ratkaistava niin, että myös alemmalla tasolla pelaavat joukkueet pystyvät toimimaan ammattimaisesti. Toiseksi siirtymäkauden 2026–27 on sujuttava ilman suuria ongelmia, jotta luottamus uuteen järjestelmään säilyy. Kolmanneksi Jokerien paluun on tuotava luvattua lisäarvoa koko sarjalle, ei pelkästään yhdelle seuralle.
Huhtikuussa 2026 olemme vasta uudistuksen alkumetreillä. Nykyisen kauden pudotuspelit jatkuvat, ja samalla kulisseissa valmistellaan syksyn superkauteen kuumeisesti. Lähikuukausina selviää Ketterän lisenssipäätös, joukkueet aloittavat pelaajasopimusten neuvottelut uuden sarjamallin aikakaudelle, ja koko suomalainen jääkiekkoyhteisö seuraa jännityksellä, miten tämä historiallinen muutos lopulta toteutuu.
Yksi asia on varma: suomalainen jääkiekko ei ole koskaan ollut näin suuren murroksen keskellä. 14+10-mallin myötä laji astuu uuteen aikakauteen, jossa urheilulliset ansiot ratkaisevat joukkueen paikan sarjahierarkiassa. Se on suomalaisen jääkiekon tulevaisuudelle lupaus, joka ansaitsee toteutua.
Tietoja kirjoittajasta
