Suomalaiset urheilupsykologit huippu-urheilussa – ketkä he ovat ja miten he työskentelevät

Suomessa toimii tällä hetkellä vain 32 sertifioitua urheilupsykologia – pieni joukko, jonka työ ulottuu kansainvälisiin arvokisoihin, jääkiekon Leijoniin ja jalkapallon Huuhkajiin (Psykologiliitto, 2023). Kun Hannaleena Ronkainen astui olympiajoukkueen taustatiimiin Sotshissa vuonna 2014, hänestä tuli Suomen historian ensimmäinen olympiajoukkueen urheilupsykologi. Tänä päivänä alan ammattilaiset ovat yhä näkyvämpi osa suomalaista huippu-urheiluvalmennusta, vaikka kapasiteetti suhteessa tarpeeseen on yhä rajallinen.

Suomalaisen urheilupsykologian historia ja kehitys

Suomalaisen urheilupsykologian juuret juontavat 1970-luvun loppupuolelle. Puolustusvoimien ja teknillisten korkeakoulujen työpsykologiasta ammentaneet tutkijat ja käytännön ammattilaiset alkoivat soveltaa psykologian oppeja systemaattisesti urheiluympäristöön. Vuonna 1976 perustettiin Suomen Urheilupsykologinen yhdistys (SUPY ry), joka loi viralliset puitteet alan kehittymiselle (Wikipedia: Urheilupsykologia).

Vuosikymmenten saatossa ala kasvoi yksittäisistä tutkijoista laajemmaksi asiantuntijaverkostoksi. Jyväskylän yliopisto nousi keskeiseksi koulutus- ja tutkimuspaikaksi, kun liikuntatieteiden laitokselle muodostui vahva urheilupsykologian osaamiskeskittymä. Rinnakkain kehittyi myös kliininen näkökulma, jossa psykologin osaaminen kohdistui mielenterveyden häiriöiden tunnistamiseen ja hoitoon urheiluympäristössä.

Merkittävä muutos tapahtui vuonna 2013, jolloin Psykologiliitto käynnisti virallisen urheilupsykologian sertifioinnin. Se määritteli selkeästi, mitä pätevyyttä urheilupsykologilta vaaditaan ja erotti ammattilaiset muista psyykkisen valmennuksen toimijoista. Sertifiointi on sittemmin luonut pohjan ammattikunnan kasvulle ja uskottavuudelle.

Ketkä ovat Suomen tunnetuimmat urheilupsykologit?

Suomalaisen urheilupsykologian kasvot ovat vuosien varrella muotoutuneet. Alla on katsaus alan keskeisimpiin niimiin, joiden työ on vaikuttanut suomalaisen huippu-urheilun kehitykseen.

Hannaleena Ronkainen on tullut laajemmin tunnetuksi ensimmäisenä suomalaisena olympiajoukkueen urheilupsykologina. Hän toimi Olympiakomiteassa vuodesta 2013 lähtien ja kulki mukana Sotshiin 2014. Ronkainen teki tiivistä yhteistyötä myös Suomen hiihtomaajoukkueen kanssa, missä psykologisen työn painopiste oli tiimihengen, keskinäisen oppimisen ja avoimuuden kulttuurin rakentamisessa (Yle, 2015). Vuonna 2026 hän työskentelee psykoterapeuttina omalla vastaanotollaan sekä KIHUn urheilupsykologina.

Niilo Konttinen on KIHUn käyttäytymistieteiden yksikön johtaja ja urheilupsykologian johtava asiantuntija. Hänen roolinsa on kytkeä psykologinen tutkimus suoraan huippu-urheilukentän käytäntöihin. Konttinen on ollut keskeinen ääni myös asiantuntijatyön kehittämisessä urheilijan polun huippuvaiheessa.

Miten urheilupsykologit työskentelevät Huuhkajien ja Leijonien taustalla?

Suomalaisessa huippu-urheilussa urheilupsykologin työ ei rajoitu yksittäisiin kriisitilanteisiin. Ylen haastattelussa Ronkainen kuvaa työtä kolmen pilarin varaan rakentuvaksi: valmennuskulttuurin kehittäminen, vuorovaikutuksen vahvistaminen urheilijoiden, valmentajien ja asiantuntijoiden välillä sekä yksilön hyvinvoinnin ja suorituskyvyn tukeminen (MTV Uutiset, 2024).

Jääkiekon Leijonien taustalla psykologinen tuki on integroitu osaksi lajiliiton valmennustiimiä. Käytännössä tämä voi tarkoittaa yksittäisiä keskusteluja pelaajien kanssa ennen suuria pelejä, yhteisöllisten rakenteiden vahvistamista joukkueen sisällä sekä valmentajien tukemista heidän omassa johtamistyössään. Jalkapallon puolella tilanne on ollut kehittyvämpi: Huuhkajien psyykkisen tuen rakenteet ovat vahvistuneet erityisesti 2010-luvun loppupuolelta, kun joukkue nousi kansainväliseen huippusarjaan.

Urheilupsykologinen työ on parhaimmillaan osa valmennusprosessia alusta asti – ei pelastuspaketti, joka otetaan käyttöön vasta kriisin hetkellä.

Konttisen johtamissa KIHUn asiantuntijapalveluissa painotetaan, että psykologinen tuki kuuluu osaksi urheilijan polkua jo nuoruusvaiheesta huippuun saakka. Asiantuntijatyötä urheilijan polun huippuvaiheessa – dokumentissa, johon Konttinen on keskeisesti osallistunut – korostetaan pitkäjänteistä suhdetta urheilijan ja asiantuntijan välillä (Konttinen, KIHU).

Psykologilehden (2021) mukaan urheilupsykologin keskeinen tehtävä on valmennusprosessin tukeminen, kun taas kliininen urheilupsykologia keskittyy psyykkisen terveyden ja erilaisten häiriöiden kartoittamiseen. Tämä jako on tärkeä: kaikki psyykkinen oireilu ei kuulu urheilupsykologille vaan psykoterapeutin tai psykiatrin vastaanotolle. Huippu-urheilun parhaissa malleissa nämä palvelut toimivat toisiaan täydentävinä eikä toisiaan poissulkevina (Psykologilehti, 2021).

Urheilupsykologin käytännön työkalut ja menetelmät

Suomalaiset urheilupsykologit hyödyntävät työssään useita näyttöön perustuvia menetelmiä. Ronkaisen väitöstutkimuksessa (Jyväskylän yliopisto, 2026) osoitettiin, että psykologinen joustavuus – kyky havaita omat ajatukset ja tunteet tuomitsematta, jatkaa toimintaa arvojen suuntaisesti – on yksi keskeisimmistä hyvinvoinnin rakennuspalikoista urheilijoiden arjessa (Jyväskylän yliopisto, 2026).

Tätä lähestymistapaa täydentävät mindfulness-harjoitukset, joista on kirjoitettu laajemmin mindfulness urheilussa – tietoinen läsnäolo ja keskittyminen -artikkelissa. Käytännön tasolla urheilupsykologin arsenaaliin kuuluvat tyypillisesti:

• Tavoitteenasettelu ja prosessiorientoitunut ajattelu kilpailutilanteessa
• Stressin ja kilpailujännityksen hallintakeinot (katso myös: kilpailujännitys ja urheiluahdistus)
• Rentoutumis- ja aktivointitekniikat
• Itseluottamuksen rakentaminen pitkäjänteisesti (aiheesta lisää: itseluottamus urheilussa)
• Sisäisen puheen ohjaaminen
• Henkinen läpiharjoittelu eli visualisointi

Joukkueurheilussa menetelmät laajenevat yksilötasolta ryhmädynamiikkaan. Ryhmähenkeen ja tiimin psykologiaan liittyvistä tekijöistä on kirjoitettu joukkueen ryhmähenki ja psykologia – voittavat tiimit jääkiekossa ja jalkapallossa -artikkelissa. Yhteistä kaikille menetelmille on, että niiden tulee olla integroitu osaksi arjen harjoittelua – ei erillisiä vain kerran kuukaudessa tapahtuvia istuntoja.

Urheilupsykologin asema osana huippu-urheiluverkostoa

Suomen olympiavalmennuksen rakenne on selkeä: kaksi olympiavalmennuskeskusta – Helsinki ja Vuokatti–Ruka – sekä 19 urheiluakatemiaa muodostavat verkoston, jonka kautta asiantuntijapalvelut tavoittavat urheilijat. Urheilupsykologit eivät useinkaan ole kiinnittyneet yhteen seuraan, vaan he työskentelevät verkostomaisesti useiden lajien ja urheilijoiden kanssa (Olympiakomitea, 2026).

Tämä verkostomalli on sekä vahvuus että haaste. Vahvuutena se mahdollistaa asiantuntemuksen laajan jakamisen, mutta haasteena on jatkuvuuden takaaminen: urheilijoiden ja psykologien suhteet katkeavat helpommin, kun ammattilaiset eivät ole kiinteä osa yhtä seuran tai maajoukkueen tukiorganisaatiota.

KIHUn (2025) tuoreen raportin mukaan suomalaisten suhtautuminen huippu-urheiluun on pysynyt myönteisenä: 77 prosenttia kokee huippu-urheilun lisäävän Suomen kansainvälistä näkyvyyttä ja 72 prosenttia liittää siihen myönteisiä tunne-elämyksiä (KIHU, 2025). Tämä yleisön arvostus luo myös poliittista painetta kehittää huippu-urheilun tukirakenteita – urheilupsykologia mukaan lukien.

Psykologinen tuki ei korvaa fyysistä harjoittelua – se tekee siitä tehokkaampaa, kun urheilija pystyy hyödyntämään suorituskykynsä myös painetilanteissa.

Ala ammattimaistuu: trendit ja kehityssuunnat 2025–2026

Suomalaisen urheilupsykologian kentällä on tapahtunut merkittävä käänne viimeisen vuosikymmenen aikana. Julkinen keskustelu on siirtynyt yksittäisten kriisien käsittelystä kohti rakenteellista, pitkäjänteistä tukea. Marraskuussa 2024 julkaistussa ammattilaisten avoimessa kirjeessä linjattiin selkeästi, että huipputason psyykkinen suorituskyky ja hyvinvointi vaativat järjestelmällistä työtä – ei kertaluonteisia interventioita (MTV Uutiset, 2024).

Psykologinen joustavuus, palautuminen ja kuormituksen hallinta ovat nousseet keskeisiksi teemoiksi. Tämä heijastaa laajempaa pohjoismaista suuntausta, jossa kovuuden ja sietokyvyn korostamisen sijaan tarkastellaan, miten urheilija oppii tunnistamaan ja säätelemään omia sisäisiä tilojaan. Mentaalivalmennuksen käytäntöjä on kuvattu laajemmin henkinen valmennus urheilussa – mentaalivalmennuksen käytäntö -artikkelissa.

Mielenterveyden rooli on institutionalisoitumassa osaksi huippu-urheilun tukirakenteita. Ronkainen itse totesi Yle-haastattelussa vuonna 2020, että huippu-urheilun on otettava mielenterveys paremmin huomioon – ja tähän haasteeseen on sen jälkeen vastattu konkreettisin rakentein (Yle, 2020). Urheilupsykologiasta yleisemmällä tasolla on hyvä lukea myös pilariartikkeli urheilupsykologia: mielen valmennus huippu-suorituksiin.

FAQ: Usein kysytyt kysymykset suomalaisista urheilupsykologeista

Mitä urheilupsykologi tekee huippu-urheilussa?

Urheilupsykologi tukee urheilijaa, valmentajaa ja asiantuntijatiimiä psykologisin keinoin. Käytännön työ jakautuu kolmeen pääalueeseen: valmennuskulttuurin kehittäminen, vuorovaikutuksen ja kommunikaation vahvistaminen tiimin sisällä sekä yksilön suorituskyvyn ja hyvinvoinnin tukeminen. Psykologilehden kuvauksen mukaan urheilupsykologin keskeinen tehtävä on valmennusprosessin tukeminen, joka tarkoittaa säännöllistä, arkeen integroitua työtä – ei pelkästään kriisitilanteita varten varattua palvelua. Parhaimmillaan urheilupsykologi on osa joukkueen tai urheilijan pysyvää tukiverkostoa, joka auttaa rakentamaan kestäviä henkisiä taitoja yli kilpailukausien.

Miten urheilupsykologi eroaa psyykkisestä valmentajasta?

Ero on koulutustaustan ja ammattiaseman kautta selkein. Urheilupsykologi on psykologin tutkinnon suorittanut henkilö, jolla on lisäksi Psykologiliiton myöntämä urheilupsykologian sertifiointi. Psyykkinen valmentaja sen sijaan voi olla koulutukseltaan esimerkiksi valmentaja, liikunnanohjaaja tai joku muu, jolla on psyykkisen valmennuksen osaamista ilman psykologin peruskoulutusta. Psykologilehden (2021) mukaan kliininen urheilupsykologia – joka painottuu mielenterveyden häiriöihin – on nimenomaan psykologin koulutuksen vaativaa työtä, jota psyykkinen valmentaja ei voi tehdä. Käytännössä molemmat voivat tuottaa arvokasta tukea, mutta heidän roolinsa ja osaamisalueensa eroavat selkeästi.

Kuinka monta urheilupsykologia Suomessa on?

Psykologiliiton (2023) tietojen mukaan Suomessa on 32 sertifioitua urheilupsykologia. Lisäksi niin sanottu Urheilun psyykkisen valmennuksen ja liikunta-aktiivisuuden edistämisen sertifikaatti on myönnetty 23 henkilölle. Kun mukaan lasketaan laajemmin kaikki alalla toimivat ammattilaiset – myös ne, joilla ei ole virallista sertifiointia – luku on arvioitu noin 70:ksi (MTV Uutiset, 2024). Verrattuna väkilukuun ja huippu-urheilun tarpeisiin tämä on vähän: kapasiteetti on rajallinen ja kysyntä ylittää tarjonnan monilla lajeilla. Tilanne kertoo, että ala on vielä kehittymisvaiheessa, vaikka kasvu onkin ollut johdonmukaista viimeisen kymmenen vuoden ajan.

Onko urheilupsykologi mukana kaikissa maajoukkueissa?

Ei kaikissa, mutta tilanne on kehittynyt merkittävästi. Olympiakomitean verkostomallin (2026) mukaan asiantuntijapalvelut, urheilupsykologia mukaan lukien, on kytketty 19 urheiluakatemiaan ja kahteen olympiavalmennuskeskukseen. Tämä tarkoittaa, että lajin tai urheilijan pääsy urheilupsykologin palveluihin riippuu osittain siitä, miten hyvin kyseinen laji on integroitunut tähän verkostoon. Käytännössä Leijonat ja Huuhkajat sekä useat muut kansainvälisen tason joukkueet hyödyntävät urheilupsykologin palveluita, mutta jatkuvuus ja syvyys vaihtelevat lajin resurssien mukaan.

Milloin urheilupsykologia sai Suomessa virallisen aseman?

Alan historia Suomessa ulottuu 1970-luvun loppuun, jolloin Suomen Urheilupsykologinen yhdistys (SUPY ry) perustettiin vuonna 1976 (Wikipedia: Urheilupsykologia). Virallinen sertifiointijärjestelmä käynnistettiin kuitenkin vasta vuonna 2013, jolloin Psykologiliitto otti vastuun urheilupsykologian pätevyyden arvioinnista. Ensimmäinen yksittäinen virstanpylväs kansainvälisissä olympiakisoissa koettiin Sotshissa 2014, kun Hannaleena Ronkainen toimi Suomen ensimmäisenä olympiajoukkueen virallisena urheilupsykologina. Tästä näkökulmasta ala on vakiinnuttanut asemansa suomalaisessa huippu-urheilussa reilun vuosikymmenen aikana.

Mikä on urheilupsykologian suurin hyöty huippu-urheilussa?

Urheilupsykologian hyödyt ovat moniulotteiset, mutta keskeisimmäksi nousee usein kyky yhdistää suorituskyky ja hyvinvointi toisiaan tukeviksi – ei vastakkaisiksi – tavoitteiksi. Ronkaisen väitöstutkimuksen (Jyväskylän yliopisto, 2026) mukaan psykologinen joustavuus tukee urheilijoiden hyvinvointia konkreettisin tavoin. Käytännön tasolla tämä tarkoittaa parempaa paineensietokykyä kilpailutilanteessa, nopeampaa palautumista epäonnistumisista, pitkäjänteisempää motivaatiota sekä kykyä ylläpitää suoritustaso myös kauden vaativimmissa vaiheissa. Huipputason urheilussa marginaalit ovat pieniä: henkinen etu on usein se tekijä, joka erottaa finalistit toisistaan.

Miten mielenterveys ja huippu-urheilu liittyvät toisiinsa?

Pitkään vallinneen käsityksen mukaan huippu-urheilu ja mielenterveys olivat erillisiä alueita – urheilijan piti olla vahva eikä näyttää haavoittuvuutta. Tänä päivänä ajattelu on kääntynyt: mielenterveys nähdään osana suorituskykyä, ei sen vastakohtana. Suomessa Ronkainen on ollut yksi näkyvimmistä äänistä tässä muutoksessa. Hän totesi Yle-haastattelussa (2020), että huippu-urheilun on otettava mielenterveys paremmin huomioon. Konkreettisesti tämä näkyy siten, että urheilupsykologit työskentelevät entistä enemmän mielenterveyden häiriöiden varhaisessa tunnistamisessa, eivät pelkästään suorituskyvyn optimoinnissa.

Voiko tavallinen harrastaja hyötyä urheilupsykologin palveluista?

Kyllä. Vaikka urheilupsykologit työskentelevät ensisijaisesti huippu-urheilun ympäristössä, psykologiset taidot – tavoitteenasettelu, stressinhallinta, itseluottamuksen rakentaminen, kilpailujännityksen hallinta – hyödyttävät urheilijoita kaikilla tasoilla. Suomessa jotkut sertifioidut urheilupsykologit ottavat asiakkaiksi myös kuntoilijoita ja harrasteliigas pelaaajia. Rajallisen kapasiteetin vuoksi pääsy palveluihin voi kuitenkin olla haastavaa, ja palvelun hinta vastaanotolla voi olla korkeampi kuin julkisen sektorin terapiassa. Psyykkiset valmennustaidot oppii myös hyvin suunnitellusta kirjallisuudesta, valmennusohjelmista tai urheilupsykologiaan perehtyneen valmentajan avulla.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

• Urheilupsykologia: Mielen Valmennus Huippu-suorituksiin
• Henkinen valmennus urheilussa – mentaalivalmennuksen käytäntö
• Itseluottamus urheilussa: tieteeseen perustuvat keinot rakentaa kestävä henkinen vahvuus
• Joukkueen ryhmähenki ja psykologia – voittavat tiimit jääkiekossa ja jalkapallossa
• Kilpailujännitys ja urheiluahdistus – tunnista oireet ja hallitse
• Mindfulness urheilussa: tietoinen läsnäolo ja keskittyminen

Lähteet

• Psykologilehti (2021): Urheilupsykologeilla paljon ammatillista osaamista – psykologilehti.fi
• Jyväskylän yliopisto (2026): Väitös – psykologinen joustavuus tukee urheilijoiden hyvinvointia (Ronkainen) – jyu.fi
• KIHU – Huippu-urheilun instituutti (2025): Suomalaiset seuraavat ja arvostavat huippu-urheilua – kihu.fi
• Olympiakomitea (2026): Huippu-urheilun verkostot – olympiakomitea.fi
• Yle (2020): Huippu-urheilijoiden mielenterveyspalveluja on alettu rakentaa – yle.fi
• Wikipedia: Urheilupsykologia – fi.wikipedia.org
• MTV Uutiset (2024): Ammattilaisten avoin kirje – mtvuutiset.fi
• Konttinen, N. / KIHU: Asiantuntijatyö urheilijan polun huippuvaiheessa – yhdistysavain.fi (PDF)
• Jyväskylän yliopisto (2018): Urheilupsykologia ja henkinen valmentautuminen suomalaisessa kärkiyleisurheilussa – jyx.jyu.fi (PDF)
• Psykologiliitto (2023): Urheilupsykologian sertifiointi – Jyväskylän yliopiston opinnäyte, Psykologiliitto 2023 -viite

Urheiluvedonlyönti 2026: Täydellinen Opas Vastuulliseen Veikkaukseen

Tietoja kirjoittajasta

w2s_277849094d3e

Administrator

Näytä kaikki viestit